ESITTELY


-- (potilas_ja_laakari.png)

Laadukasta hoitoa kaikille asuinpaikasta riippumatta

Virtuaalisairaala 2.0 -hanke on viiden suomalaisen yliopistollisen sairaanhoitopiirin toteuttama yhteistyöhanke vuosina 2016 - 2018 erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämiseksi digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä. Hankkeen toimijat ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. HUS koordinoi hanketta.

Hankkeen osapuolet toimivat kehittäjäverkostossa, jonka myötä toimijoiden osaaminen, yhteistyö, kokeilemisen kulttuuri sekä asiakaslähtöinen palvelukulttuuri rakentuvat tukemaan asiakaslähtöistä kehittämistä, toiminnan muutosta sekä kehitettävien monikanavaisten palveluiden käyttöönottoa ja jatkuvaa kehittämistä.
 
Hankkeessa syntyvät ratkaisut tulevat valtakunnallisesti käyttöönotettavaksi ja niiden kehittämistyöhön on mahdollista osallistua yliopistosairaanhoitopiirien ympärille muodostuvien alueellisten verkostojen kautta myös muiden sairaanhoitopiirien alueilta. Yhtenä tavoitteena on kehittää eOsaamisen malli, jonka avulla ketterästi toteutettavien digitaalisten terveyspalveluiden kehittäminen jatkuu toimijoiden avoimessa ekosysteemissä myös hankkeen päätyttyä.
 
Hankkeeseen on saatu rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriön ”Palvelut asiakaslähtöisiksi”- ohjelmasta.

Löydät lisää tietoa hankkeesta Kysymys- ja vastausosiosta sivun alalaidasta.



HANKKEEN OSA-ALUEET

-- (osa-alueet.png)




-- (asiakaslahtoisyys.png)ASIAKASLÄHTÖISYYS

Palveluiden kehittämisessä, niin myös digitaalisten terveyspalveluiden kehittämisessä asiakas ja asiakkaan tarpeet määrittelevät palvelun ytimen, arvoketjun sekä sen ympärille rakentuvan palvelutuotteen. Virtuaalisairaala- hankkeen ePalveluiden kehittämisen malli osallistaa asiakkaat, potilaat, heidän läheisensä sekä potilasjärjestöt palvelusuunnitteluun ja – muotoiluun. Joukkoistaminen, asiakashaastattelut, palvelumuotoilun työpajat, työryhmiin osallistuminen sekä asiakasraatitoiminta ovat käytössä asiakaskuuntelun ja osallistamisen menetelminä. Palvelusuunnittelussa ovat mukana myös kokemusasiantuntijat, vertaistukijat sekä potilasjärjestöjen asiantuntijat. Ammattilaiset ovat mukana moniammatillisissa työryhmissä ja ePalveluiden kehittäminen nivoutuu jokaisen oman työn ja palveluprosessien kehittämiseen.

Löydät lisää tietoa hankkeesta Kysymys- ja vastausosiosta sivun alalaidasta.



VERKOSTO

Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeessa tehdään yhteistyötä perustason terveydenhuollon, sairaanhoitopiirien, erityisvastuu- ja sairaanhoitoalueiden, tutkimuslaitosten, yksityisen sektorin sekä potilasjärjestöjen kanssa. Hankkeella tuetaan myös sosiaali- ja terveyspalveluista vastuullisten maakuntien kykyä järjestää asiakaslähtöisiä palveluja.


 
-- (resposiivinen.png)PALVELULUPAUS

Hankkeen myötä syntyvät palvelut tuovat erikoistason terveydenhuollon palveluja kaikkien suomalaisten ulottuville asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta lisäten näin kansalaisten tasa-arvoa. Digitaaliset palvelut täydentävät perinteisiä terveydenhuollon palveluja ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon seurantavaiheessa. Myös ennakoivan hoidon merkitys kasvaa ja ihmisten mahdollisuudet oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen lisääntyvät merkittävästi. Lisäksi digitaaliset terveyspalvelut yhdenmukaistavat, tehostavat ja kehittävät hoitoprosesseja. Samalla ne sujuvoittavat sekä monipuolistavat työntekoa terveysalalla.

Kansalainen, terveydenhuollon asiakas tai potilas löytää tarvitsemiinsa palveluihin apua ja ohjausta palveluiden portaalista, joka toimii käyttäjäystävällisesti erilaisilla selaimilla ja mobiilisti.


-- (lupaus.png)


TAVOITTEET

ePalvelut lisäävät asiakkaalle tai potilaalle tarjottavan palvelukokonaisuuden vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä sekä keräävät jatkuvasti tietoa palvelun kehittämiseksi.

Erikoissairaanhoidon potilaiden hoitopolkuihin nivoutuvien virtuaalisten ja sähköisten palveluiden kehittämisen tavoitteena on


Monikanavaisesti tuotetut palvelupolut nivoutuvat osaksi palvelu- ja hoitoketjuja erikoissairaanhoidon eri toimialoilla sekä palvelurakenteissa yhteistyössä SOTE-toimijoiden kanssa. ePalvelut tehostavat toimintaa monipuolistamalla ja rationalisoimalla palveluiden jakelua ja tuotantoa sekä tuottavat vakiintuessaan omarahoitteisesti jatkokehittämisen kustannukset. Digitaalisten palvelujen innovointi ja tuotteistaminen tuottaa uusia, kilpailukykyisiä ja validoituja palveluja.

 

 

 

 

USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeesta

  1. Virtuaalisairaala 2.0 -hanke tiivistettynä
  2. Ketkä ovat hankkeen takana?
  3. Mitä eri osia hankkeessa on?
  4. Mitä hanke ja sen tulokset tarjoavat kansalaisille ja potilaille?
  5. Mitä hanke ja sen tulokset tarjoavat terveydenhuollon ammattilaisille?
  6. Mitä hanke ja sen tulokset tarjoavat terveydenhuollon organisaatioille?
  7. Mitä hanke ja sen tulokset tarjoavat terveyspalveluista (tulevaisuudessa) vastaaville maakunnille?
  8. Mitä uutta hanke tuo yliopistosairaaloiden rooliin?
  9. Ketkä kaikki käytännössä työskentelevät hankkeessa?
  10. Miten hankkeessa toimitaan?
  11. Miten asiakaslähtöisyys näkyy hankkeessa ja sen tuloksissa?
  12. Mikä on Terveyskylä?
  13. Mitä Terveyskylän palvelut sisältävät?
    • Avoimen puolen keskeisimmät elementit
    • Digihoitopolkujen keskeisimmät elementit
    • Ammattilaisen osion keskeisimmät elementit
  14. Miten Terveyskylä on teknisesti rakennettu?
  15. Mitä Terveyskylän tekninen alusta tarjoaa sairaanhoitopiireille?
  16. Miten hanke linkittyy muihin kansallisiin digitaalisiin sote-palveluihin?


1 Virtuaalisairaala 2.0 -hanke tiivistettynä

Virtuaalisairaala 2.0 -hanke eli VS2 on viiden suomalaisen yliopistollisen sairaanhoitopiirin yhteinen terveydenhuollon palveluiden kehittämishanke vuosille 2016–2018. Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen taustalla on halu tarjota laadukasta hoitoa kaikille asuinpaikasta, iästä ja digiosaamisesta riippumatta. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa puolet hankkeen 12 miljoonan euron budjetista.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa erityistason terveydenhuollon digitaalisia palveluita asiakaslähtöisesti, parantaa entisestään palveluiden laatua ja tehostaa ajankäyttöä sekä vaikuttaa kustannuksia hillitsevästi.

Hankkeessa uudistetaan palveluita ja päivitetään toimintatapoja digitalisaatiota hyödyntäen. Erityisvaativan hoidon digitalisoinnin lisäksi hankkeessa kehitettävien sähköisten terveyspalvelujen avulla voidaan tarjota erityistason osaamista perustason ammattilaisten, tulevien sote-keskusten ja myös suoraan kansalaisten käyttöön. 

Hankkeen näkyvin tuotos on Terveyskylä.fi-palvelu, jossa tarjotaan tietoa ja tukea kaikille, hoitoa potilaille ja työkaluja terveydenhuollon ammattilaisille. Terveyskylässä on eri sairauksiin ja potilasryhmiin keskittyviä taloja, kuten Naistalo ja Syöpätalo. Taloja on valmiina 2018 lopulla noin 30 ja niissä tarjotaan hoitoa noin 80 potilasryhmälle. Muita Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen osia ovat innovaatiotoiminta ja digitaalisten palveluiden tutkimuksen tukeminen sekä digipalveluiden kehittämisen malli.


2 Ketkä ovat hankkeen takana?

Hankkeen toimijat ovat Suomen yliopistolliset sairaanhoitopiirit eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. HUS koordinoi hanketta. Hanke saa rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriön Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeesta.


3 Mitä eri osia hankkeessa on?

Hankkeessa on kolme toisiinsa tiiviisti linkittyvää osa-aluetta:

1) Palvelut: Hankkeessa rakennetaan Terveyskylä.fi-palvelua ja pilotoidaan erilaisia laitteita, oppimispelejä sekä lääkinnälliseksi laitteiksi luokiteltavia mobiilisovelluksia. Terveyskylässä on tietoa ja tukea kaikille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille.

2) Innovaatiot ja tutkimus: Paras mahdollinen hoito on yliopistosairaaloiden perustehtävä. Samoin perustehtävän tukeminen tutkimuksella ja innovoinnilla – uutta tietoa ja osaamista tarvitaan, jotta hoito yhä kehittyisi ja jotta se jatkossakin olisi parasta mahdollista. Virtuaalisairaalahanke 2.0:ssa tulevaisuutta haistellaan ja uusia hoitomahdollisuuksia testataan innovaatiopajoissa, pilotoimalla koneälyä ja erilaisia älylaitteita ja toimintoja osaksi hoitoa sekä mahdollistamalla tutkimusta digitaalisista terveysaiheista ja digipalveluista kerääntyvällä aineistolla. 

3) Palveluiden kehittäminen ja toiminnan muutos: Hankkeessa on tuotettu malli, jolla digitaalisia terveyspalveluita voi suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää sairaalamaailmassa joustavasti ja yhdessä oppien. Kehittämisen malli, kehittäjien verkosto ja osaamiskeskukset mahdollistavat toiminnan muutoksen. eOsaamisen valmennukset pyörivät 12 eri teemalla kuukausittain.


4 Mitä hanke ja sen tulokset tarjoavat kansalaisille ja potilaille?

Hankkeen myötä syntyy palvelukokonaisuus, Terveyskyla.fi. Se tuo erikoistason terveydenhuollon palveluja kaikkien suomalaisten ulottuville asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Se voi osaltaan lisätä kansalaisten tasa-arvoa ja parantaa palveluiden saatavuutta.

Digitaaliset palvelut täydentävät perinteisiä terveydenhuollon palveluja ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon seurantavaiheessa. Myös ennakoivan hoidon merkitys kasvaa ja ihmisten mahdollisuudet oman terveytensä ylläpitämiseen lisääntyvät merkittävästi.

Kaikille suomalaisille tarjotaan luotettavaa informaatiota ja neuvontaa sairauksiin liittyen, palveluohjausta, omahoito-ohjelmia, oirenavigaattoreita sekä avoimia sovelluksia omaseurantaan.

Potilaita palvelevat omapolku-asiakaskanava sekä hoitoon tai toimenpiteisiin kytkeytyvät digihoitopolut. Potilas saa kutsun omapolulle, kun lähete erityistason hoitoon on saapunut ja potilas kutsutaan vastaanotolle tai toimenpiteeseen. Omapolulle potilas saa yksilölliseen hoitosuunnitelmaansa kytkeytyvän digihoitopolun, joka sisältää esimerkiksi kommunikaatioväylän häntä hoitavalle klinikalle, potilasohjeet, omahoito-ohjelmia, etävastaanottotoiminnot, oirearviot, omaseurannan ja etämonitorointisovellusten tuomat yhteenvedot. Potilasta hoitava ammattilainen voi seurata potilaan vointia ja vastata potilaan kysymyksiin.

 

5 Mitä hanke ja sen tulokset tarjoavat terveydenhuollon ammattilaisille?

Digitaaliset terveyspalvelut yhdenmukaistavat, tehostavat ja kehittävät hoitoprosesseja. Samalla ne sujuvoittavat sekä monipuolistavat työntekoa terveysalalla. Tiettyjen rutiinien, yleisen informaation jaon ja hoidossa säännönmukaisesti toistuvien elementtien automatisoinnilla ja virtuaalisella toistolla voidaan vapauttaa ammattilaisten aikaa ja osaamista tilanteisiin ja potilaisiin, joissa kasvokkaisesta tapaamisesta on todellista hyötyä. Tässä auttavat Terveyskylän avoin puoli ja etenkin digitaaliset hoitopolut eli verkon välityksellä tapahtuva hoito.

Näiden lisäksi Terveyskylään on rakentumassa Terveyskylän ammattilaisten osio, terveyskyla.fi/ammattilaiset. Se on dynaaminen ja jatkuvasti kehittyvä julkaisualusta terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Palvelun avulla yliopistosairaanhoitopiirien osaamista voidaan tuoda maakuntien ja sote-keskusten ammattilaisten käyttöön ja myös erityistason ammattilaisten työtä voidaan tukea digitaalisilla työkaluilla.

Palvelusta löytyy työkaluja ammattilaisille, esimerkkeinä eKonsultaatiot, eKokoukset, asiantuntijahaku, eOsaamisen valmennukset, diagnosoinnin työkalut ja hoitotyön oppaat, validoidut mittarit ja läheteohjeet. Ammattilaisten osion avulla tehdään mahdolliseksi laadun arviointi, näyttöön perustuvien ja tutkittujen metodien käyttöönotto ja uudenlaisen työnjaon toteuttaminen.

 

6 Mitä hanke ja sen tulokset tarjoavat terveydenhuollon organisaatioille?

Hankkeen avulla sairaalat ja hoitopalveluita tuottavat yksiköt voivat kehittää digitaalisia hoitopalveluita kustannustehokkaasti yhteiselle alustalle, joka kytkeytyy kansalliseen palveluarkkitehtuuriin, palveluväylään sekä omatietovarantoon. Lisäksi organisaatio saa tietoa ePalveluiden kehittämisen mallista, tukea digitaalisten palveluiden suunnitteluun sekä rakentamiseen ja sen kanssa rinnan tapahtuvaan toimintatapojen muutokseen. ePalvelut lisäävät asiakkaalle tai potilaalle tarjottavan palvelukokonaisuuden vaikuttavuutta, potilaiden sekä heidän lähimmäistensä osallisuutta ja lisäävät näin asiakastyytyväisyyttä. Koneoppimista, data-analytiikkaa sekä tutkimustietoutta hyödyntämällä tiedolla johtamisen mahdollisuudet kehittyvät ja palveluiden jatkuvan parantamisen sykli nopeutuu.

Erityistason terveydenhoidon potilaiden hoitopolkuihin nivoutuvien virtuaalisten ja sähköisten palveluiden kehittämisen tavoitteena on

 

7 Mitä hanke ja sen tulokset tarjoavat terveyspalveluista (tulevaisuudessa) vastaaville maakunnille?

Hankkeen tuottamien Virtuaalisairaala 2.0 ICT -ratkaisujen avulla voidaan tukea myös sosiaali- ja terveyspalveluista vastuullisten maakuntien kykyä järjestää asiakaslähtöisiä palveluja. Virtuaalisairaala 2.0 -alusta sisältää asiakashallinnan ja tiedolla johtamisen elementit.

Tulevaisuudessa vaativan tason erikoislääkärin palvelu voidaan tuottaa potilaalle muuallakin kuin sairaalassa, mutta yhä erikoissairaanhoidon osaamisen avulla.  Esimerkiksi potilasta voidaan tukea kotona kehittyneen teknologian avulla tai fyysinen kohtaaminen voi tapahtua perusterveydenhuollossa, jonka ammattilainen saa tukea erikoissairaanhoidon tuottamasta palvelusta tai eKonsultaatioväylien kautta.

Monikanavaisesti tuotetut palvelupolut nivoutuvat osaksi palvelu- ja hoitoketjuja erikoissairaanhoidon eri toimialoilla sekä palvelurakenteissa yhteistyössä muiden sote-toimijoiden kanssa. ePalvelut tehostavat toimintaa monipuolistamalla ja järkeistämällä palveluiden jakelua ja tuotantoa. Ne tuottavat vakiintuessaan omarahoitteisesti jatkokehittämisen kustannukset. Digitaalisten palvelujen innovointi ja tuotteistaminen tuottavat uusia, kilpailukykyisiä ja validoituja palveluja.

 

8 Mitä uutta hanke tuo yliopistosairaaloiden rooliin?

Yliopistosairaalat ovat maakuntiensa vaativan erityistason sairaanhoidon ja hankkeen myötä tulevaisuudessa myös eOsaamisen keskuksia. Tässä roolissa yliopistosairaaloiden erityistehtäviä ovat näyttöön perustuvien digipalveluiden sekä lääketieteellisen ja muun hoidollisen osaamisen jatkuva kehitys. Siitä esimerkkeinä hoitopolkujen ja tekoälypalveluiden jatkuva kehittäminen, tutkimus ja ketterä tuotantoon vieminen, palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi, uusien käytänteiden ja metodien tutkiminen ja niiden käyttöönoton tukeminen sekä sote-ammattilaisen tukipalvelut. Työtä tehdään yhteistyössä yliopistojen ja palveluiden kehittämiseen sekä seuraamiseen osallistuvien tutkijoiden kanssa.

 

9 Ketkä kaikki käytännössä työskentelevät hankkeessa?

Käytännössä hankkeessa on mukana suuri ja moniammatillinen joukko osaajia: hankkeessa rakennettavia palveluita on tekemässä pitkälti yli 1000 osaajaa eri yliopistosairaaloista. Ideoita sekä ajatuksia on jakanut moninkertainen määrä ihmisiä. Pieni osa tekijöistä on palkattu tekemään vain hanketta ja osa irrotetaan toviksi omasta työstään tekemään hankkeeseen liittyviä tehtäviä. Valtaosa ihmisistä tekee hanketta ja palveluja osana omaa työtään yliopistosairaalan, sairaanhoitopiirin tai sen yhteistyöyrityksen palkkalistoilla.

Hankkeessa tuotettavien palvelujen rakentamisen ytimen muodostavat terveydenhuollon, ICT-ammattilaisten, kehittäjien ja muiden osaajien verkosto. Mukana on lääkäreitä, hoitajia, fysioterapeutteja, psykologeja, ravitsemusterapeutteja ja monia muita yliopistosairaaloiden terveydenhuollon ammattilaisia. ICT-puolella on laajaa osaamista esimerkiksi palveluiden rakentamisesta, tietoturvasta, arkkitehtuurista, verkostoista, ylläpidosta, mobiilisovelluksista, datasta ja analytiikasta. Näitä tukevat muun muassa kehittämisen, viestinnän, tutkimuksen, talouden ja palvelumuotoilun ammattilaiset.

Arvokasta on yhdessä tekeminen ja oppiminen - eri alojen ammattilaiset työskentelevät samoissa tiloissa ja/tai tekevät tiivistä yhteistyötä sekä osallistuvat eOsaamisen valmennuksiin. Palveluja rakennetaan aidosti yhdessä verkostomaisella ja ketterällä työtavalla. ePalveluiden kehittämisen malliin nivotaan myös Lean-menetelmän ja muutosjohtamisen elementtejä.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä perustason terveydenhuollon, sairaanhoitopiirien, erityisvastuu- ja sairaanhoitoalueiden, tutkimuslaitosten, yksityisen sektorin toimijoiden sekä potilasjärjestöjen kanssa.

 

10 Miten hankkeessa toimitaan?

Hankkeen osapuolet toimivat kehittäjäverkostossa, jonka myötä toimijoiden osaaminen, yhteistyö, kokeilemisen kulttuuri sekä asiakaslähtöinen palvelukulttuuri rakentuvat tukemaan asiakaslähtöistä kehittämistä, toiminnan muutosta sekä kehitettävien monikanavaisten palveluiden käyttöönottoa ja jatkuvaa kehittämistä.

Hankkeessa syntyvät ratkaisut tulevat valtakunnallisesti käyttöönotettavaksi. Niiden kehittämistyöhön on mahdollista osallistua yliopistosairaanhoitopiirien ympärille muodostuvien alueellisten verkostojen kautta myös muiden sairaanhoitopiirien alueilta. Yhtenä tavoitteena on kehittää eOsaamisen malli, jonka avulla ketterästi toteutettavien digitaalisten terveyspalveluiden kehittäminen jatkuu toimijoiden avoimessa ekosysteemissä myös hankkeen päätyttyä.

 

11 Miten asiakaslähtöisyys näkyy hankkeessa ja sen tuloksissa?

Digitaalisten terveyspalveluiden kehittämisessä asiakas ja asiakkaan tarpeet määrittelevät palvelun ytimen, arvoketjun sekä sen ympärille rakentuvan palvelutuotteen. Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeessa asiakkaan äänen kuuluminen on varmistettu siten, että käytössä oleva ePalveluiden kehittämisen malli ottaa asiakkaat, potilaat, heidän läheisensä sekä potilasjärjestöt mukaan palvelusuunnitteluun ja -muotoiluun.

Asiakkaiden kuuntelun ja osallistamisen menetelminä ovat käytössä joukkoistaminen, asiakashaastattelut, palvelumuotoilun työpajat, työryhmiin osallistuminen sekä asiakasraatitoiminta. Palvelusuunnittelussa ovat mukana myös kokemusasiantuntijat, vertaistukijat sekä potilasjärjestöjen asiantuntijat. Ammattilaiset ovat mukana moniammatillisissa työryhmissä ja ePalveluiden kehittäminen nivoutuu jokaisen oman työn ja palveluprosessien kehittämiseen.

 

12 Mikä on Terveyskylä?

Virtuaalisairaala 2.0- hankkeen palvelutuotanto rakentuu Terveyskylä- konseptin ympärille. Terveyskylä.fi on yhdessä potilaiden ja erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden kanssa kehitetty erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kaikille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Tietosisältö on veloituksetta kaikkien käytössä. Potilaille tarkoitettuihin digitaalisiin hoitopolkuihin vaaditaan lääkärin lähete.

Terveyskylän palvelut sopivat erityisen hyvin elämänlaadun, oireiden ja elintapojen seuraamiseen sekä tukevat pitkäaikaisen sairauden kanssa elämisessä. Palvelut täydentävät perinteistä sairaalahoitoa.

Terveyskylässä ovat avoinna Aivotalo, Allergia- ja astmatalo, Harvinaissairauksien talo, Leikkaukseen tulijan talo, Mielenterveystalo, Naistalo, Niveltalo, Kuntoutumistalo ja Kivunhallintatalo, Painonhallintatalo, Reumatalo, Sydänsairauksien talo, Syöpätalo, Verisuonitalo, Vertaistalo sekä Helsingin Biopankki ja ammattilaisten osio. Työn alla ovat mm. Lastentalo, Lääketalo, Diabetestalo ja Munuaistalo. Vuoden 2018 loppuun mennessä avoinna on noin 30 taloa.

 

13 Mitä Terveyskylän palvelut sisältävät?

Avoin puoli on tarkoitettu kaikille. Sen keskeisimpiä elementtejä ovat:

                            

Digihoitopolut on tarkoitettu potilaille. Niiden keskeisimpiä elementtejä ovat:

 

Ammattilaisen osio eli terveyskylä.fi/ammattilaiset on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille. Sen keskeisimpiä elementtejä ovat:

 

14 Miten Terveyskylä on teknisesti rakennettu?

Terveyskylä on rakennettu pääosin nykyaikaisten pilvipalveluiden avulla. Sitä käytetään selaimella tai mobiililaitteen sovelluksella.

Terveyskylän palvelut on rakennettu geneeristen palvelurankojen avulla - ne ovat kuin valikko palvelun kuoria, elementtejä ja toiminnallisuuksia. Näistä valitaan jokaiseen taloon tai hoitopolkuun sopivat, täytetään sisällöllä ja järjestellään sopivaan järjestykseen. Palvelurankojen avulla voidaankin nopeasti tuottaa digitaalisia hoitopolkuja uusille potilasryhmille. Terveyskylän oirenavigaatiot toteutetaan prosessi- ja sääntökoneiden avulla, jotka nekin mahdollistavat nopean kehittämisen.

Terveyskylän käytettävyys ja saavutettavuus varmistetaan hyödyntämällä yhdenmukaisia käyttöliittymäelementtejä, kehittämisvaiheen arviointia sekä käytettävyystestausta. Myös sisältöjen laatuun ja niiden asiakaslähtöisyyteen kiinnitetään huomiota.

Terveyskylän tietoturva varmistetaan säännöllisesti automaattisella uhkien skannauksella sekä käyttöönoton yhteydessä tehtävällä riippumattoman toimittajan tekemällä tietoturva-auditoinnilla.

Terveyskylä liittyy kansallisiin sovelluksiin ja tietovarantoihin integraatiorajapinnan kautta. Integraatiorajapinta huolehtii tietoturvasta ja tarvittavista sovituksista eri tietovarantojen välillä. Liittyviä järjestelmiä ovat esimerkiksi Omatietovaranto, kertomusjärjestelmät sekä tietoaltaat.

 

15 Mitä Terveyskylän tekninen alusta tarjoaa sairaanhoitopiireille?

Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen tekniset ratkaisut on mahdollista skaalata maakunnan järjestäjän/tuottajan järjestelmäksi. Ne myös tarjoavat kansallisen alustan, jossa ministeriön ohjauksessa voidaan integroida erilaisia palveluita osaksi maakuntien palvelujärjestelmää.

Terveyskylän tekninen alusta tarjoaa ympäristön, jossa uusien digitaalisten palveluiden kehittäminen on nopeaa. Varsinaiseen toiminnan muutokseen tarvitaan kuitenkin muita Terveyskylän tarjoamia palveluita kuten palveluiden kehittämisen apuvälineet.

Terveyskylä tarjoaa myös integraatiot kansallisesti käytössä oleviin kertomusjärjestelmiin, Suomi.fi tunnistamisen sekä yhteydet Kanta-palveluihin.

 

16 Miten hanke linkittyy muihin kansallisiin digitaalisiin sote-palveluihin?

Virtuaalisairaala 2.0 -hanke on osa kansallisia terveydenhuollon digipalveluita. Tarkoituksena on suunnitella kansalaisen kannalta katsottuna yhteen toimiva sähköisten palveluiden ketju ja palveluvalikko. Yhteistyön muodot ja tulevaisuuden sote-digipalveluiden järjestäminen ovat parhaillaan suunnittelussa. STM:n ja VM:n ylläpitämältä http://alueuudistus.fi/soteuudistus/digitalisaatio -sivustolta voi seurata uudistuksen etenemistä.

Jo nyt Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeessa on valmistauduttu tiivistyvään yhteistyöhön. Mm. julkisen perusterveydenhuollon ODA-hankkeen (Omat digiajan hyvinvointipalvelut) ja Kelan Omakanta.fi –kehittämishankkeen kanssa on varsin tiivistä tiedonvaihtoa ja yhteistä kehitystyötä.