Suomeksi · In English

BLOGIT


05.05.2017

eTerveyspalveluiden kehittämisen Team of Teams

Terveydenhoidon tavoitteissa puhutaan usein kolmoistavoitteesta (triple-aim). Pyritään parantamaan niin laatua kuin saatavuuttakin, ja samalla hillitsemään kustannuksia. Parhaimmillaan digitaaliset teknologiat tarjoavat mahdollisuuden kehittää palveluja kaikilla näillä kolmella osa-alueella.

Sähköisiä terveyspalveluja kehitettäessä on hyvä pitää mielessä, että kysymys on nimenomaan palvelujen kehittämisestä ja toimintaprosesseista. Teknologiaa käytetään silloin, kun siitä on hyötyä. Toisin kuin esimerkiksi pankkipalveluissa, terveyspalveluissa kansalaisia ei voi ”pakko-digitalisoida”. Sen sijaan pitää tehdä sellaisia digipalveluja, että asiakkaat niitä mielellään käyttävät.

Mikäli palveluja ei koko ajan kehitetä, ne hyvin nopeasti ovat ajastaan jäljessä. Palveluiden kehittämisessä ja myös ylläpidossa ICT-osaajien, palveluiden kehittämisen ammattilaisten ja itse hoidollisen sisällön asiantuntijoiden tulee toimia saumattomassa yhteistyössä tiiminä- myös tulevissa SOTE ICT- organisoinneissa. Kunkin potilasryhmän palveluja kehitettäessä tarvitaan tiimiin kyseisen erikoisalan terveydenhuollon ammattilaisia. Kehittämistyöhön osallistuvien hoidon ammattilaisten tulee pysyä samaan aikaan myös jonkin verran kliinisessä työssä, sillä pidempiaikainen erkaneminen asiakastyön päivittäisestä todellisuudesta veisi näiltä osaajilta nopeasti tarvittavat taidot ja ymmärryksen potilastyön todellisuudesta.

Oleellista on myös jatkuva parantaminen. Lääketiede, palvelumuotoilu, liiketoimintamallit ja tekniset mahdollisuudet eTerveyspalveluiden toteuttamiseksi kehittyvät koko ajan valtavalla vauhdilla. ICT- teknologia, palveluosaaminen, hoidon lääketieteellinen ja muu sisältöosaaminen on pidettävä yhdessä myös palveluiden ollessa käytössä. On kokeiltava, opittava ja tehtävä tietoon perustuvaa, jatkuvaa kehitystyötä. Tämän vuoksi kliinikkojen, ICT- kehittäjien ja palvelutoiminnan osaajien on työskenneltävä jatkuvassa vuorovaikutuksessa. eTerveyspalveluiden käytettävyyttä, turvallisuutta ja vaikuttavuutta on jatkuvasti seurattava myös tieteellisen tutkimuksen keinoin, joten kehittämistiimissä tarvitaan myös tutkimusosaamista.

Uusia osaamistarpeita

ePalveluista ja sairauskertomuksista kertyy dataa koko ajan vauhdilla, valtavasti ja se on vaihtelevaa. Jotta dataan ja sen analyysiin pohjautuvaa tiedolla kehittämistä voidaan tehdä, tarvitsemme avuksi kehittynyttä analytiikkaa ja myös itse itseään kehittäviä algoritmeja eli koneoppimista. Kehittämistiimissä tarvitaan siis data scientist- osaamista ja edistyksellisen analytiikan ammattilaisia.

HUS:ssa on tehty ensimmäiset koneoppimisen kokeilut. Olemme oppineet, että toimivien algoritmien kehittäminen vaati paljon työtä ja moniammatillista osaamista. Algoritmeja kehitettäessä analyytikon, IT ammattilaisen ja kyseisen kliinisen alueen parhaiden osaajien on opittava tekemään yhteistyötä niin hyvin, että he ymmärtävät toistensa käsitteitä ja tavoitteita. Tähän ei ole mitään oikotietä. Tätä yhteistyötä haittaamassa eivät saa olla mitkään organisatoriset esteet, insentiivit tai fyysiset etäisyydet. Potilaan hoitoon tarkoitettua algoritmia ei voi kehittää etätyönä. Kun näillä periaatteilla toimitaan, voidaan koneoppimisen keinoin saavuttaa hämmästyttäviä tuloksia.

Johtaminen

ePalveluiden kehittämisellä on HUS:ssa organisatorinen malli vastuineen. Onnistumisen kannalta on kuitenkin keskeistä lean-filosofian noudattaminen. Tiedetään kuka kulloinkin ymmärtää parhaiten, kunnioitetaan toisten osaamista ja toimitaan avoimesti. Itse tekemisessä pyritään antamaan tiimeille mahdollisimman paljon autonomiaa. Kun samalla huolehditaan avoimesta kommunikaatiosta eri potilasryhmien palveluiden kehittäjien välillä, toteutuvat optimointi ja tuotekehityksen standardointi pakottamatta. Kysymyksessä on eräänlainen hyvin valtuutettu matriisiorganisaatio, jossa kunkin potilasryhmien palveluja rakentavassa tiimissä on jatkuva yhteys eri ammattiryhmien välillä. Toisaalta kukin ammattiryhmä pitää yhteyttä horisontaalisti ja näin parhaat toimintatavat leviävät eri yksikoiden palveluihin. Virtuaalisairaala- hankkeessa on tarkoituksella luotu ja fasilitoitu vuorovaikutuksen foorumeita, osallistavia työpajoja, kehittäjien verkostoja sekä järjestetty non-stop valmennukset eri teemoista.

Ympäristö digitaalisessa maailmassa muuttuu koko ajan ennakoimattomasti ja nopeasti. Tämän takia myös ePalveluja kehittävän organisaation pitää pystyä muuttumaan koko ajan. USA:n sotilasoppien uudistaja, kenraali Mc Chrystal käyttää käsitettä ”team of teams”. Ei siis ole kysymys siitä, että joukko tiimejä toimii rinnakkain johdon alla, vaan johto koostuu henkilöistä eri osa-alueilta, jotka tekevät päätökset pitkälti toisiaan sparraten ja konsultoiden. Näin kaikki ovat jo lähtökohtaisesti sitoutuneet päätöksiin. Tämä yhdistettynä aiemmin mainittuun tiimien suureen autonomiaan mahdollistaa resilienssin ja nopean reagoinnin ympäristön muutoksiin.

Kirjoittaja:
Visa Honkanen
Kehittämisjohtaja
HUS Yhtymähallinto

 

VALITSE BLOGIKIRJOITUS


-- (terveyskyla.png)

Virtuaalisairaala 2.0-hankkeessa rakennetaan Terveyskylää, joka on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa kehittämä erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. www.terveyskylä.fi