Suomeksi · In English

BLOGIT


26.06.2017

eSote-tutkimuksen tulevaisuutta pohtimassa

Suomen eSote-tutkimuskenttä on iso ja osin hajanainen. Suomen kokoisessa maassa liika hajaantuminen ja pienet projektit voivat kuitenkin haitata menestymistämme globaalissa kilpailussa. Kokosimme tutkijat ja asiantuntijat pohtimaan eSote-tutkimuksen tulevaisuuden agendaa Suomessa.


Suomessa tehdään ansiokasta eSote-tutkimusta aktiivisesti eri kokoisissa hankkeissa ja yksittäisinä tutkimuksina. Tutkijoillamme on myös hyvät kotimaiset ja kansainväliset verkostot. Huomasimme kuitenkin eSote-kartoitusta tehdessä, että Suomessa eSote-tutkimusta tehdään monissa eri ryhmissä, ja tutkimusten aiheet ovat osittain päällekkäisiä. Tutkimusten näkökulmista eniten tutkittuja ovat laatu, vaikuttavuus & arviointi ja asiakas- ja käyttäjälähtöinen palvelunkehittäminen. Lue lisää käynnissä olevasta tutkimuksesta ja niiden näkökulmista täältä: https://oda-projekti.blogspot.fi/2017/04/esote-tutkimus-suomessa.html.

Kilpailu globaalien digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehityksessä on kovaa. Lisäksi viimeaikaiset poliittiset päätökset tutkimusrahoituksen heikentämisestä luovat tarvetta uudenlaiselle tutkimusyhteistyölle. Kokosimme toukokuun lopulla 30 eSote-alan tutkijaa, kehittäjää ja asiantuntijaa pohtimaan tulevaisuuden eSote-tutkimuksen agendaa ja tutkimuksellisia prioriteetteja. Tilaisuudessa oli edustettuna monipuolisesti muun muassa eri terveyspalveluorganisaatioita, yliopistoja, ammattikorkeakouluja, yhdistyksiä ja yrityksiä.

Osallistujat olivat melko yksimielisiä siitä, että eSote-tutkimusnäkökulmista laatu, vaikuttavuus & arviointi on edelleenkin hyvin tärkeä, ja tulevaisuudessa sote-uudistuksen yhteydessä hoidon laadun ja turvallisuuden tutkimus tulevat korostumaan entisestään. Tosin myös paineita ja kasvavaa kiinnostusta tutkitusti kustannustehokkaaseen toimintaan on. Erityisesti kliinisistä tutkimusaiheista suuret tautiryhmät, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, syövät ja mielenterveyshäiriöt vaativat osallistujien mukaan jatkossa isoja eSote-tutkimusponnisteluja, ja konkreettisena tutkimusideana näihin ehdotettiin raskaudenaikaista primääripreventiota, jossa perheen elintapoihin vaikuttamalla pyritään vähentämään syntyvän lapsen riskejä. Osallistujat olivat huolissaan siitä, että emme vielä tarkkaan ymmärrä potilaiden ja asiakkaiden toiveita, tarpeita, käyttäytymispolkuja ja päätöksentekoprosesseita digitaalisissa palveluissa, mikä vaikeuttaa eSote-palveluiden kehittämistä.

Muita osallistujien esiin nostamia aiheita olivat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnan ja työelämän muutokset digitalisoituvassa ympäristössä, ja miten se huomioidaan työn tekemisessä ja johtamisen kehittämisessä ja tutkimuksessa. Myös tietojärjestelmien käytettävyyteen liittyvät kysymykset ja eSote-palveluista kerääntyvän tiedon määrä, laatu, pirstaleisuus ja hyödyntäminen mietitytti osallistujia. Osallistujat toivoivat, että tulevaisuudessa kerääntyvää tietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi asiakassegmentoinnissa ja palveluiden räätälöinnissä.

eSotesta on tehty paljon yksittäisiä tutkimuksia, mutta painavampien tutkimusasetelmien, kuten järjestelmällisten katsausten teko on vielä kuitenkin vähäistä. Aiemman tiedon kokoaminen yhteen hyödyttäisi asiakasta ja potilasta, mutta myös terveydenhuoltoa ja yhteiskuntaa. Kun toistetuissa tutkimuksissa todetut tehokkaimmat ja toimivimmat ratkaisut löydetään, voidaan ne hyväksyä osaksi julkisten palveluiden palveluvalikoimaa, ja tehottomat tai muuten haitalliset hylätä.

eSote-tutkimusta ei voida tänä päivänä enää ajatella pelkkien lääkärien, hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden omaksi alueeksi, vaan tutkimusta on ehdottomasti tehtävä monialaisissa konsortioissa parhaan mahdollisen lopputuloksen ja globaalin kilpailuaseman varmistamiseksi. Osallistujat toivoivatkin, että tilaisuus poikisi tutkimusyhteistyötä ja rahoitushakemuksia uusien kumppanien kanssa. 

eSote-tutkimus Suomessa ja maailmalla - Kartoituksen loppuraportti

Blogiteksti kirjoitettu juuri julkaistun eSote-kartoituksen ja eSote-tutkijoille järjestetyn workshopin pohjalta. Kirjoittaja on ollut työstämässä eSote-kartoitusta, toiminut eSote-tutkimusryhmän asiantuntijasihteerinä ja tutkii myös itse väitöskirjassaan ja työssään HEMA-instituutissa terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja.


Anna-Maria Hiltunen
TtM, Sh AMK
Tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto
HEMA-instituutti
anna-maria.hiltunen@aalto.fi

VALITSE BLOGIKIRJOITUS


-- (terveyskyla.png)

Virtuaalisairaala 2.0-hankkeessa rakennetaan Terveyskylää, joka on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa kehittämä erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. www.terveyskylä.fi