BLOGIT


28.03.2018

Diabeteksen digihoitopolun tavoitteena on yhtenäistää diabeteksen hoitoa Hangosta Nuorgamiin

Aikuisten diabetespolkua on rakennettu yliopistosairaaloiden yhteistyöllä. Polulla potilas saa uusimman tiedon diabeteksen hoidosta ja työkaluja omahoitonsa tueksi.  

- On ollut mahtavaa nähdä, kuinka eri sairaaloiden diabeteshoitajat ovat vetäneet yhtä köyttä potilaan hyväksi. Saimme aikaan yhteisen digitaalisen palvelupolun käsikirjoituksen, Diabetestalo.fi -palvelun projektikoordinaattori Tiina Granberg-Hakala iloitsee.
Jokainen sairaanhoitopiiri tilaa polun omille potilailleen. Sisällön voi räätälöidä esimerkiksi lisäämällä paikallisia yhteystietoja tai omia käytänteitä.  – KYS:ssä ja HYKS:ssä pilotit alkavat jo huhtikuun lopussa, Granberg-Hakala kertoo.

Omahoidon tueksi

Potilas nousee oman hoitonsa subjektiksi. Digihoitopolku auttaa potilasta pohtimaan, mitä hän voi tehdä voidakseen paremmin. Digihoitopolulla on tietoa ja palautetta antavia kyselyitä sekä videoita potilaan oman hoidon tueksi.
Polkua voivat hyödyntää niin vastasairastuneet, pidempään sairastaneet kuin myös lasten puolelta aikuisten puolen hoitoon siirtyvät diabeetikot.

Uusin tieto diabeteksesta

Vastasairastuneen alkuohjaukseen menee terveydenhuollossa paljon aikaa ja potilas saa kerralla valtavasti tietoa, jota voi olla vaikea omaksua. Polulla potilas voi kerrata ohjeet omaan tahtiinsa kotona. Vastaanottokäynnillä voidaan silloin keskittyä asioihin, jotka ovat sillä hetkellä ajankohtaisia.

- Myös pidempään sairastanut hyötyy polusta. Vaikka joku olisi sairastanut jo vuosia, hänen tietonsa eivät välttämättä ole ajan tasalla, sillä diabeteksen hoito menee koko ajan eteenpäin, Granberg-Hakala toteaa.

Diabeteksen digipolulle tulee infon lisäksi oirepäiväkirja. Sen avulla potilas tekee itsenäisesti 3 vuorokauden tehoseurannan ennen vastaanottoa. Potilas kirjaa verensokerit, pistetyt insuliinit, hiilihydraatit, liikunnan ja mahdolliset muut huomioitavat asiat, kuten sairaspäivät oirepäiväkirjasovellukseen. Arvoja katsotaan sitten vastaanotolla yhdessä potilaan kanssa, Granberg-Hakala kuvailee.

Potilas saa myös hälytyksiä esim. matalista verensokereista ja niistä lähtee myös hoitajalle tieto. 

Kehitys jatkuu

Digipolkua rakentanut tiimi on aidosti kansallinen: projektikoordinaattori istuu Helsingissä, projektipäällikkö Tampereella ja kehittäjä Turussa. Työryhmän jäsenet ovat eri puolilta Suomea. Mukana on edustajia myös potilasjärjestöstä.

Diabeteksen hoidon kehittämistä jatketaan edelleen. Virtuaalisairaala 3.0 -hankehakemuksella tähytään yhteistyön laajenemiseen myös erikoissairaanhoidon ulkopuolelle, perusterveydenhoitoon.

Tavoitteena on virtuaalinen diabeteskeskus, jossa yliopistosairaaloiden edustajat kartoittaisivat oman alueensa perusterveydenhuollon toimijat ja ottaisivat mukaan digitaalisten palveluiden jatkokehitykseen. Myös lasten diabeteksen digihoitopolkua suunnitellaan parhaillaan kansallisella työryhmällä.

Puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muussa maassa. Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä on kasvanut vuosi vuodelta.

Lisätietoja: Tiina Granberg- Hakala, etunimi.sukunimi@hus.fi

 

Kirjoittaja: Päivi Lehto-Trapnowski, projektipäällikkö, Terveyskylä

VALITSE BLOGIKIRJOITUS


-- (terveyskyla.png)

Virtuaalisairaala 2.0-hankkeessa rakennetaan Terveyskylää, joka on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa kehittämä erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. www.terveyskylä.fi