BLOGIT


16.10.2018

Mitä opimme virtuaalisairaalahankkeesta

Virtuaalisairalaahankkeen hedelmät ovat kypsyneet ja lisää satoa on odotettavissa. Kehitystyö sairaanhoitopiireissä jatkuu edelleen. Hanketta sisukkaasti luotsanneet johtoryhmäläiset kertovat nyt näkemyksiään hankkeesta, sen opeista ja oivalluksista tähän mennessä.

Mikä on ollut parasta Virtuaalisairaala 2.0 hankkeessa?

- Virtuaalisairaalahanke on tuonut erikoissairaanhoitoa saavutettavaksi kaikelle kansalle. Olemme myös päässeet kehittämään ihan uudenlaisia terveyspalveluja niin potilaille kuin ammattilaisillekin, kertoo ylilääkäri Heli Leppikangas Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.

Ylilääkäri Reettä Kälviäinen (Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri) ajattelee, että hankeen suurimpana etuna on samanlaisen erikoissairaanhoidon tiedon ja hoidon tarjoaminen kautta koko maan.

Kehittämispäällikkö Pia Liljamon (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) mielestä virtuaalisairaalahankkeessa parasta on ollut huippuasiantuntijoiden yhdessä tekemä työ ja käytännön arjesta liikkeelle lähteminen.

Tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) pitää parhaana saavutuksena yhteistyötä. -Professiokohtaista yhteistyötä on ollut ennenkin, mutta Virtuaalisairaala on konkretisoinut sitä miten moniammatillista yhteistyötä tehdään.

Tutustu johtoryhmän ajatuksiin: https://terveyskyla.flowboard.fi/videos/5NE68Q4X2V/

Mitkä ovat hankeen suurimmat hyödyt potilaille?

- Potilaat saavat oikeaa tietoa ja uudenlaisia digitaalisia hoitopolkuja. Tämä virtaviivaistaa hoitoa: kun hoitohenkilökunnan kanssa sitten kohdataan kasvokkain, on aikaa oikeasti kohdata ihminen,  Leppikangas pohtii.

Taustalla on merkittävä määrä sähköisessä muodossa olevaa dataa. Kun potilaan luvalla yhdistetään big dataa uusiin genomianalytiikkapalveluihin, niin on pystytään muodostamaan hyvä kuva siitä, miten potilasta voidaan auttaa, kertoo IT-kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUSista.

Virtuaalisairaalahankkeessa määritellään, kokeillaan, arvioidaan ja etsitään uusi suunta nopealla syklillä. Tämä on todella merkittävä asia, kuvailee Kortekangas. 

Potilaan suurin etu on ajasta ja paikasta riippumattomuus. Se hyödyttää myös ammattilaisia, sillä he voivat mennä tutustumaan potilaan asioihin silloin kun se parhaiten sopii potilasprosessiin, kehittämispäällikkö Pasi Kuosmanen Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä kuvailee.

Tutustu johtoryhmän ajatuksiin: https://terveyskyla.flowboard.fi/videos/QGPTYS5NEC/

Millaista uutta eOsaamista tarvitaan jatkossa?

Digipalveluista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset saavat uusia työkaluja - ja jopa uusia työkavereita - tekoälyyn ja koneälyyn perustuvien palveluiden myötä, kertoo hankejohtaja Sirpa Arvonen.

-Teknologiat kehittyvät nopeasti. On syytä seurata mitä tekniikoita isot pelurit meille tuottavat. Pölyttyneitä toimintatapoja joudutaan uudistamaan. On esimerkiksi pohdittava mitä tietoja voidaan siirtää pilvipalveluun tai miten hyödyntää kuva-analytiikkaa, maalailee Rotonen.

Työntekijä tarvitsee vuorovaikutustaitoihin tukea, esimerkiksi miten tehdään työtä ruudun kautta, kertoo Pasi Kuosmanen.

Uuden eOsaamisen omaksumisessa tukea tarjoaa TerveyskyläPRO, joka avataan uudistettuna 17.10. Sieltä löytyyy Terveyskylän valmennuksia esimerkiksi digihoitopolun suunnittelusta ja vuorovaikutuksesta etäyhteyden kautta.

Tutustu johtoryhmän ajatuksiin: https://terveyskyla.flowboard.fi/videos/DZN43CB6HK/

 Miten digitalisaatio uudistaa terveydenhuollon palveluita?

-Digitalisaatio muuttaa terveydenhuoltoa enemmän kuin paljon puhuttu sote-uudistus tai lääketieteen kehittyminen, toteaa Arvonen.

Ammattilaisille digitalisaatio merkitsee rutiinitöiden vähentymistä, palvelutuottajille mahdollisuutta parantaa laatua lisäämättä resursseja, potilaille uusia palvelukanavia.

Digitalisaatio antaa tukea tiedolla johtamiseen: potilailta ja ammattilaisilta kertyvää tietoa voidaan hyödyntää sen seuraamisessa, toimivatko prosessit ja tarjoavatko ne lääketieteellistä vaikuttavuutta.

Digitaalisia palveluita ei voi liimata nykyisten palveluiden päälle, vaan tarvitaan ammattilaisten ja potilaiden yhdessä miettimät uudet palvelupolut.

Tarvitsemme digipalveluiden kehittämiseen moniammatillista osaamista: ICT-osaajia, palvelumuotoilun osaajia, tutkijoita, tietoanalyytikkojen uutta ammattikuntaa, poikkitieteellistä tutkimusta, esim. käyttäytymistieteestä, palvelutieteestä. Eri ammattiryhmille on tärkeää tarjota keskustelufoorumi.

Tutustu tarkemmin Sirpa Arvosen ajatuksiin: https://terveyskyla.flowboard.fi/videos/SZXGCP6NF8/

 

 

VALITSE BLOGIKIRJOITUS


-- (terveyskyla.png)

Virtuaalisairaala 2.0-hankkeessa rakennetaan Terveyskylää, joka on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa kehittämä erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. www.terveyskylä.fi